On jatkunut Pitkään kun mua puraisi kirjoituskärpänen. Olen hautonut ajatuksia päässäni hyvä ettei,tullut munia jota keitellä tai paistella.Onhan noita kirjoituksia tullut vuosien varrella paljonkin, mainittakoon tässä,että kauhukomediaa pukkaa vai soijaako se on. Ystävät hyvät elkää haudatko vakan alle luovuuttanne! Olen normaali elämässä avoliitossa,mutta nyt tuli passitus kissan hoitajaksi tyttären luokse kuukauden ajaksi,olenhan tottunut jo välillä lapsenhoitaja,sellainen hiljainen, välillä innostun kun mua härnätään tarpeeksi, niin hiljainen pannukin rupeaa kumahtelemaan siihen malliin, että muut saa toppuutella innostumistani.Onhan mun avosiippa taiteilija jumalan armosta ja mäkin taiteilen välillä amatöörimäisesti.Ei se yhdessä olo niin ruusuista ole, mutta sitä on kasvettu yhteen,niin kuin siijamilaiset kaksoset 2020 tulee mittariin 20vuotta ja kumppani täyttää 50 niitä juhlitaankin monta päivää, mitehän se onnistuu kun mun pitäisi olla selvinpäin ja litkiä alkoholittomia tuotteita onko vinkkejä.Tuleva viisikymppinen nauttii olutta, mutta jos joku tarjoo väkevii, niin ei kunniankukko laula vaan huutaa: pitäisikö kummankin juhlia itsekseen omien kamujen kanssa, siinäpä pulmaviidakko eläimineen.